Mobiilipeli on puhelimella tai tabletilla pelattava digitaalinen peli. Nykyään mobiilipeleihin voidaan yhdistää erilaisia teknologioita, kuten Virtual Reality (VR) – tai Augmented Reality (AR) -toimintoja.

Peleissä käytetään erilaisia tekniikoita luoda tai yhdistää virtuaalimaailma oikeaan. Paul Milgramin sekä Fumio Kishinon kirjoittaman raportin mukaan oikean ja virtuaalisen maailman yhdistäviä teknologioita voidaan kuvata ”virtuaalisuus jatkumon” (=”virtuality continuum”) avulla (kuva alla). ”Mixed Reality”-teknologia kattaa kuvan mukaisesti teknologiat täysin virtuaalisesta todellisuudesta oikeaan maailmaan. MR-teknologia sekoittaa siis keskenään fyysistä maailmaa ja virtuaalimaailmoja. Augmented Virtuality on virtuaalinen maailma, johon on tuotu oikean maailman elementtejä ja Augmented Reality on oikea maailma, johon on lisätty virtuaalisia elementtejä. (Milgram & Kishino, 1994)

Mobiilipeleissä käytetään yllä mainittujen tekniikoiden lisäksi paikkatietoteknologiaa, joka seuraa käyttäjän sijaintia ja tarjoaa tietynlaista dataa tämän sijainnin perusteella. Joillekin mobiilipeleillä on tyypillistä myös moniulotteisuus käytön tarkoituksen suhteen: ne voivat olla esimerkiksi hyötypelejä, jotka opettavat käyttäjälle jotain pelaamisen yhteydessä. Eräät mobiilipelit tarjoavat myös moninpelejä, jotka toimivat esimerkiksi verkko-, WIFI- tai Bluetooth-yhteyden avulla.

Augmented Reality-teknologia

Augmented Reality on suora tai välillinen näkymä fyysisestä maailmasta, jota on muokattu äänen, kuvan, videon ja GPS-informaation avulla lisäämällä siihen virtuaalista tietokonegrafiikalla luotua dataa. Se voi olla myös vuorovaikutteista virtuaalisen ja todellisen maailman välillä luoden vaikutelman näiden elementtien kuulumisesta alkuperäiseen kuvattuun ympäristöön. Professori Borko Furht on luonnehtinut kirjassaan ”Handbook of Augmented Reality” (2011) AR-teknologian tavoitteeksi yksinkertaistaa käyttäjän elämää tuomalla virtuaalista dataa lähiympäristöön sekä mihin tahansa välilliseen näkymään fyysisestä maailmasta, kuten video-streamiin. AR tehostaa käyttäjän havaitsemaa ympäristöä reaaliajassa. (Furht, 2011)

Yksi kyseisen teknologian käyttömuoto on myös muokata tai korvata käyttäjän puuttuvia aistituntemuksia, kuten esimerkiksi antamalla reaaliaikaista kuvausta ympäristöstä siellä liikkuvalle sokealle henkilölle. Augmented Reality luodaan erilaisten seurantamenetelmien avulla, esimerkiksi kiihtyvyysanturit, GPS, gyroskoopit ja magneettikentät, joita sovellus tarvitsee useamman tukemaan toisiaan. Sovelluksissa hyödynnetään myös erilaisia tunnistusmenetelmiä ennalta määrätyissä paikoissa, esimerkiksi QR-koodi, ja toimiakseen sovelluksella pitää usein olla käytössään kamera. Älypuhelin on erinomainen alusta AR-sovellukselle, sillä niissä on yleensä käytössä kamera sekä erilaisia tunnistus- ja seurantamenetelmiä. (Furht, 2011)

Pokemon GO ja muita AR-pelejä

Pokemon GO on Niantic-yhtiön kehittämä paikkatietoteknologiaa hyödyntävä mobiilipeli. Sen voi ladata ilmaiseksi Apple- ja Android-laitteille. Käyttäjän reaaliaikainen paikka on identtinen pelissä näkyvässä kartassa, jonka avulla pelaaja voi paikantaa, napata, valmentaa ja taistella Pokémonien (virtuaalisia piirroshahmoja) kanssa, jotka näkyvät ruudulla samassa paikassa kuin käyttäjä. Pelissä käytetty maasto ja ympäristö on rakennettu Google Maps-ohjelmasta saatujen tietojen avulla. Pelin kannalta tärkeimmät paikat, kuten PokeStopit, joista pelaaja saa tarvikkeita peliin, on luotu yleisöosallisuuden avulla saadusta datasta.

Pokemon GO-peli julkaistiin heinäkuussa 2016 rikkoen samalla useita ennätyksiä esimerkiksi latausmäärissä ensimmäisten viikkojen aikana. Vaikka käyttäjäkunta on selvästi pienentynyt, päivittäiset käyttäjämäärät ovat noin 5 miljoonaa Business Statistic -verkkolehden mukaan. Sosiaalisessa mediassa on kehuttu lisääntynyttä hyötyliikuntaa sovelluksen käytön yhteydessä. Tohtori John Grohol totesi Engadget -lehden haastattelussa (Conditt, 2016) peliä pelanneiden henkilöiden mielenterveyden voivan paremmin liikunnan sekä uusien sosiaalisten suhteiden muodostumisen myötä. Toisaalta on raportoitu kasvanut määrä liikenneonnettomuuksia, joiden taustalla oli Pokemon GO-pelin pelaaminen.

Ennen Pokemon GO-peliä Niantic julkaisi toisen AR-teknologiaa hyödyntävän pelin nimeltä ”Ingress”, jossa tarkoituksena on ”portaalien” valtaaminen, ylläpitäminen ja linkittäminen. Pelin juoni perustuu maan ulkopuolisen älyn auttamiseen tai estämiseen käyttäjän valinnan mukaan. Mainittakoon myös vuonna 2015 julkaistu AR-sovellus: ”WallaMe”, jonka avulla käyttäjät voivat ”piilottaa” virtuaalisia viestejä fyysisessä maailmassa sijaitseviin paikkoihin, ja vuonna 2012 julkaistu ”Zombies, Run!”-peli, jossa pelaajan tulee selviytyä zombien hyökkäyksistä ja samalla selvittää mikä oli kaiken taustalla.

AR-ongelmia ja -hyötyjä

Augmented Reality-teknologian myötä on pystytty luomaan uudenlaisia pelejä ja toimintoja, jotka suuren kiinnostuksen myötä vievät entistä enemmän huomiota fyysisestä maailmasta puhelimen ruutuun. Ongelmaksi on osoittautunut käyttäjien onnettomuudet sekä joidenkin maamerkkien läheisyydessä ilmenneet vahingot, esimerkiksi Pokemon GO-pelin PokeStop-sijainti hautuumaalla voi luoda väkijoukon häiritsemään sen ympäristössä oletettua rauhaa. Pelaajat ovat saattaneet myös vahingossa tai tarkoituksella tunkeutua luvatta yksityisille alueille.

Käyttäjille ongelmia luovat laitteiden tekniset epäkohdat, esimerkiksi GPS-paikantimen viat, pelien vaatima suuri muistimäärä sekä tämän myötä laitteen hidastuminen ja puhelimen akun nopea kuluminen sovelluksia käytettäessä. Käyttäjät ovat hankkineet kannettavia varavirtalähteitä pelatakseen kauemmin. Joissakin maissa ongelmaksi ovat tulleet myös suuret puhelinlaskut pelin edellyttäessä reaaliaikaisen verkkoyhteyden. On myös noussut esiin huoli pelaajien jatkuvasta sijaintitietojen keräämisestä ja mahdollisesta väärinkäytöstä, toki tämä ei ole vain AR-peleissä ilmennyt ongelma.

Toisaalta AR-sovellusten avulla pelaajat ovat liikkuneet huomattavasti enemmän. Moni käyttäjä on myös kertonut tutustuneensa useampaan eri ihmiseen pelaamisen myötä, ja pelien terveydellisiä hyötyjä on tutkittu hyvillä tuloksilla niin henkisen kuin fyysisen hyvinvoinnin pohjalta.

Pokemon Go oli valtava trendi muutama vuosi sitten. Vaikka alkuhuuma on laskenut, sillä on silti oma aktiivinen ja suuri käyttäjäkuntansa. Kerro mielipiteesi lisätyn todellisuuden (AR) mahdollisuuksista tai laita viestiä!

Mea Matero
MeanMainos – Ala-Kaarre Oy

Lähdeluettelo

Linkit haettu 16.11.2021

Craig Smith, DMR, Business Statistic: “Pokemon GO statistics”, 22.11.2017. https://expandedramblings.com/index.php/pokemon-go-statistics/

Borko Furht: “Handbook of Augmented Reality”, 2011. https://link-springer-com.ezproxy.utu.fi/content/pdf/10.1007%2F978-1-4614-0064-6.pdf

Jessica Conditt, Engadget: “Pokemon Go’s mental health benefits are real”, 13.7.2016 https://www.engadget.com/2016/07/13/pokemon-go-mental-health-science/

Paul Milgram, Fumio Kishino: “A Taxonomy of Mixed Reality Displays”, 12.12.1994. http://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.102.4646&rep=rep1&type=pdf

Rick Nauert, Psych Central: “Pokemon Go Linked to Emotional Uplift.” 13.4.2017. https://psychcentral.com/news/2017/04/13/pokemon-go-linked-to-emotional-uplift/119043.html