Teknologian kehityksestä ja digitaalisesta muutoksesta on paljon hyötyä usealla eri toimialalla, mutta toisaalta niillä on myös varjopuolia ihmisten käyttäytymiseen sekä elämään. Stressi on monelle ihmisille tuttu tunne, jota voi kokea positiivisessa ja negatiivisessa valossa, Terveyskirjaston mukaan olennaista on kuitenkin se, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa (Mattila, 2021). Varsinkin älypuhelimien yleistyessä olemme jatkuvasti läsnä erilaisilla palveluilla ja alustoille, saamme ilmoitusmerkkejä ja viestejä ihmisiltä sekä erilaisilta sovelluksilta, joka luo jo itsestään pohjan jatkuvalle stressi-ilmiölle. Teknostressin aiheuttajia voivat olla informaatiotulva, keskeytykset, teknologian tunkeutuminen elämään, monimutkaisuus ja jatkuva muutos, jotka edelleen voivat vaikuttaa negatiivisesti meidän elämäämme.

Jatkuva muutos teknostressin aiheuttajana?

          Digitalisaation kehitys on tapahtunut hyvin pienessä ajassa räjähdysmäisellä tavalla. Varsinkin jos tarkastellaan esimerkiksi tällä hetkellä 80–100 vuoden ikäisiä ihmisiä: heidän nuoruudessaan liikennevalot, radiot, mykkä- ja puhe-elokuvat ja automobiilit olivat uusimpia keksintöjä ja edistyneintä teknologiaa (Avery, 2016). Muutos on vaatinut ihmisiä opettelemaan käyttämään uusia laitteita ja käyttöjärjestelmiä, mikä on korostunut negatiivisessa valossa varsinkin 2010-luvun aikana asioinnin siirtyessä yhä suuremmissa määrissä verkkoon. Virastoihin on vaikeampi päästä paikan päälle asioimaan palveluiden siirtyessä verkkoon, mikä puolestaan syrjäyttää heikompi osaisia asioidensa hoitamisen suhteen aiheuttaen hyvin ymmärrettävää stressiä. Toisaalta taas nuorempi sukupolvi, jotka ovat syntyneet verkkoyhteyksien keskelle, oppivat jatkuvan muutoksen olevan teknologian ydinosa.

          Toinen teknostressiä aiheuttava asia on jatkuva läsnäolo erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, jotka osaltaan aiheuttavat myös FOMOa eli Fear Of Missing Out. Toisaalta tämä ilmiö on hieman laantunut koronapandemian aikana, mutta kenties tulevaisuudessa se saattaa vielä palata takaisin (Karemo, 2020). SoMen avulla ihmiset voivat jakaa asioita, kuvia ja tilapäivityksiä elämästään, mitä toiset ihmiset voivat omilla älylaitteillaan seurata. Toisten ihmisten jatkuva seuraaminen voi saada ihmisen tuntemaan huonoa omatuntoa omista saavutuksistaan tai jopa unohtaa niiden merkityksen. SoMen kautta ihmiset näyttävät usein vain parhaimmat puolet itsestään, mikä luo tilaa kateudelle ja riittämättömyyden tunteelle. Samalla se toimii myös kielijänä erilaisista sosiaalisista tapahtumista, joihin muita ei välttämättä ole kutsuttu tai muut eivät ole ehtineet luoden jo aiemmin mainitsemaani fomoa.

          Unen laadun heikkeneminen on yksi merkittävä negatiivinen vaikutus, jota teknostressi voi aiheuttaa. Pitkäaikainen sinivalo ja aivoja vähän stimuloivat scrollaussessiot ennen nukkumaanmenoa, ilmoitusäänet epäsäännöllisin ajoin ja tunne pakollisesta saatavilla olosta vaikeuttavat nukkumaan menemistä, nukkumista sekä heräämistä. Unen merkitys ihmisen mielenterveyden ja fyysisen terveyden kannalta on olennainen, joten erilaisten laitteiden käytöstä ja niiden vaikutuksesta omaan unirytmiin pitäisi olla tietoinen.

Älä tule paha stressi, tule hyvä stressi!

          Varmasti moni on kokenut erilaisia teknostressin muotoja elämänsä aikana. Teknostressi on tiedostettu yhtenä teknologisen hyvinvoinnin negatiivisen vaikuttajana ja aihetta on tutkittu jo jonkin verran. Positiivista teknologiaa voidaan pitää ennakoivana ratkaisuna esimerkiksi organisaatioille ja yrityksille, jotka pyrkivät lisäämään työntekijöidensä hyvinvointia ja ehkäisemään teknostressiä. Teknostressin on ilmiönä kuitenkin kasvussa, joten on hyvä oppia hallitsemaan sitä. Teknologia on olemassa sen käyttäjiä varten. Ja kuten filosofi Epiktetos viisaasti sanoi: ”Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä.”

Tarjoamme myös erilaisia tietoteknisiä koulutuksia. Kysy lisää!

Mea Matero
MeanMainos – Ala-Kaarre Oy

Lähdeluettelo

Avery, R., (2016). Technology in the 1920’s. LoveFone. Haettu 8.2.2021 osoitteesta https://www.lovefone.co.uk/blogs/news/technology-in-the-1920s

Karemo, T, (2020). Kiitos FOMO 2000–2020 – elinaikanaan ilmiö ymmärrettiin väärin, ja yksi valheellista tietoa levittäneistä oli Antti Holma. Yle. Haettu 8.2.2021 osoitteesta https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/02/tuomas-karemo-kiitos-fomo-2000-2020-elinaikanaan-ilmio-ymmarrettiin-vaarin-ja

Mattila, A. LT, (2018). Stressi. Duodecim Terveyskirjasto. Haettu 8.2.2021 osoitteesta https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976